Riihimäen kaupunki, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy ja Riihimäen Kotikulma Oy ovat selvittäneet kohteet, jotka voidaan osoittaa Ukrainasta pakenevien käyttöön. Kotikulman vapaisiin vuokra-asuntoihin voi majoittua hajasijoitusmallin mukaisesti noin 240 henkilöä. Hajasijoitusmallisessa vastaanottokeskuksessa ihmiset asuvat vuokra-asunnoissa kodinomaisesti ja saavat palvelut vastaanottokeskuksen toimistolta.
Kaupunki on toimittanut tiedot majoitukseen soveltuvista tiloista Kotokunta Oy:lle, joka on saanut Maahanmuuttovirastolta toimeksiannon vastaanottokeskustoiminnan käynnistämiseksi. Maahanmuuttoviraston mukaan toiminta alkaa 5.4.2022 mennessä.
”Toivotamme Ukrainan pakolaiset tervetulleeksi Riihimäelle ja olemme iloisia, että pystymme osaltamme edes hiukan helpottamaan heidän ahdinkoaan”, Riihimäen Tilat ja Kehityksen toimitusjohtaja Mika Herpiö sanoo.
Kotikulman vuokra-asuntojen käyttö vastaanottokeskustoiminnassa vaatii vielä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta käyttötarkoituksen muutosluvan.
Ukrainasta Suomeen saapuvien vastaanoton koordinoinnista ja hallinnosta vastaa sisäministeriö. Maahanmuuttovirasto järjestää tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa hakevien vastaanottopalvelut. Riihimäen alueella toimintaa koordinoi Kotokunta, joka tekee käytännössä päätökset ja sopimukset tilojen käytöstä.
Yksityismajoituksessa asuvat ja tilapäistä suojelun tarpeessa olevat saavat vastaanottokeskuspalvelut Kotokunnan toimistolta.
Kotokunta rekrytoi parhaillaan vastaanottokeskukseen henkilöstöä: ohjaajia, sairaanhoitajia, sosiaaliohjaajia sekä yksikön johtajaa. Erityisesti keskukseen kaivataan venäjän ja ukrainan kielen taitajia. Avoimet työpaikat löytyvät Kotokunta hakusanalla TE-palvelujen verkkosivuilta.
Useat vaihtoehdot saapua Ukrainasta Suomeen
Ukrainalaisten saapumiselle Suomeen on useita eri vaihtoehtoja. Henkilön statuksella on keskeinen merkitys siihen, millaisiin palveluihin hän on oikeutettu Suomessa.
Ensisijaisesti suositellaan tilapäisen suojelun direktiivin mukaista oleskelulupaa. Tällöin majoituksesta vastaa Maahanmuuttovirasto, ja majoitus järjestetään vastaanottokeskuksissa.
Toinen vaihtoehto on saapua turvapaikanhakijana, jolloin Maahanmuuttovirasto käsittelee hakemuksen ja vastaa majoituksesta, kuten edellä.
Sekä turvapaikkaa että tilapäistä suojelua hakeva voi myös itse järjestää asumisensa, mutta näitä asumiskuluja ei korvata. Tällöin hakija on rekisteröity johonkin vastaanottokeskukseen, mutta hän asuu muualla. Yksityismajoittujilla on oikeus muihin vastaanottopalveluihin, kuten terveydenhuoltoon, vastaanottokeskuksen kautta.
Ukrainan kansalaisilla on oikeus tulla EU-alueelle viisumivapaasti biometrisella passilla, jolloin oleskeluoikeus on kolme kuukautta. Ukrainasta saapuneella henkilöllä voi olla kausityölupa tai työntekijän oleskelulupa. Näissä tapauksissa henkilöt kuitenkin jäävät niiden palvelujen ulkopuolelle, joihin oleskelulupaa tai turvapaikkaa hakevat ovat oikeutettuja.
Kaupungin verkkosivuille on koottu tietoa kaupungin maahanmuuttopalveluista sekä avusta ja tuesta Ukrainan tilanteeseen.